Opettavainen sisältö brändikokemuksessa
Viisiosaisessa blogisarjassa avaamme Tapauksen ammattilaisten ajattelua siitä, mitä elementtejä brändikokemuksien suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi huomioida, ansaitaksemme sekä kuluttajan huomion, että sitoutumisen brändiä kohtaan.
Blogisarjan kolmannessa osassa kerromme kuinka hyvin tehty brändikokemus ohjaa ja kouluttaa ihmisten toimintaa kohti pääviestiä, joka tukee yhteistä hyvää, kuten esimerkiksi kestävää kehitystä. Tämä lisää sitoutumista brändiä kohtaan.
Nuoruuden innostus ja kehittyvä ala
Nuoruuden innostus ja lisätienestien toivo vei minut ensimmäisen kerran töihin festivaaleille 1990-luvulla. Silloin festivaalit olivat Suomessa vielä melko alkutaipaleellaan, ja toimiminen tapahtumatyöntekijänä oli jollakin tapaa erilaista, jopa villiä ja vapauttavaa.
Tunsin kuuluvani osaksi vastakulttuuria, joka pyrki muuttamaan maailmaa musiikin, taiteen ja yhteisöllisyyden voimalla. Oli huikeaa nähdä festivaalikulttuurin kasvavan ja muuttuvan.
Vuosituhannen vaihdos toi mukanaan ammattimaisuuden nousun festivaalialalle. Tapahtumien tuottamisesta tuli monimutkaisempaa ja tarve osaavista työntekijöistä kasvoi. Toimittajat, esiintyjät ja sponsorit tulivat osaksi festivaalien maailmaa, jossa oli opittava navigoimaan monimutkaisten sopimusten ja budjettien keskellä. Kestävästä kehityksestä tuli myös tuolloin puheenaihe, ja kierrätyspisteitä sekä ympäristöystävällisiä käytäntöjä alettiin ottaa käyttöön.
2000-luku: Teknologia mullistaa
2000-luvulla teknologia mullisti festivaalituotannon. Sosiaalinen media ja verkkosivut antoivat festivaaleille mahdollisuuden tavoittaa suuremman yleisön ja markkinoida itseään tehokkaammin. Lipunmyynti siirtyi verkkoon, ja festivaaleille alettiin luoda omia sovelluksia, jotka helpottivat osallistujien kokemusta. Samalla festivaalit alkoivat hyödyntää virtuaalitodellisuutta ja interaktiivisia kokemuksia.
Kestävän kehityksen merkitys nousi esiin laajemmin yhteiskunnassa, ja se alkoi näkyä myös tapahtumien järjestämisessä. Monet festivaalit alkoivat ottaa käyttöön vihreitä käytäntöjä, kuten aurinkopaneeleja, biohajoavia astioita ja julkisen liikenteen suosimista.
2010-luku: Kestävä kehitys ja monimuotoisuus
Kestävä kehitys nousi 2010-luvulla keskiöön vielä vahvemmin festivaalituotannoissa. Kierrätys, aurinkoenergia ja vähäpäästöiset kuljetukset tulivat vakiokäytännöiksi. Festivaalit olivat enemmän kuin musiikkia ja viihdettä; ne olivat foorumeita keskustelulle ympäristöstä ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Monimuotoisuus, niin esiintyjien kuin osallistujien keskuudessa, korostui entisestään.
Kestävän kehityksen integroiminen tapahtumiin tuli yhä tärkeämmäksi. Monet festivaalit asettivat konkreettisia tavoitteita, kuten hiilijalanjäljen pienentämisen ja vedenkulutuksen optimoinnin.
2020-luku: Uudet haasteet ja mahdollisuudet
Vuosikymmenet festivaalituotannon parissa oli tuonut minulle mukanaan paljon kokemusta ja oppia. Mutta 2020-luku toi mukanaan ennennäkemättömiä haasteita pandemian muodossa, mihin kukaan alalla toimineista ei ollut osannut varautua.
Festivaalit joutuivat sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, mutta samalla ne löysivät uusia tapoja yhdistää ihmisiä virtuaalisesti ja tarjota elämyksiä etänä.
Pandemian aikana, kävin Laureassa kestävän kehityksen johtamisen opinnot, sillä koin että nyt on minun mahdollisuus alkaa luomaan aivan uudenlaisia kestävämpiä tapahtumia, kunhan pandemiasta on selvitty.
Tänä päivänä kestävän kehityksen merkitys tapahtumissa on kasvanut eksponentiaalisesti. Tapahtumien järjestäjät pyrkivät nyt olemaan entistä vihreämpiä, käyttämään uusiutuvaa energiaa, vähentämään muovijätettä ja edistämään kestävää liikkuvuutta osallistujille. Myös inklusiivisuus, monimuotoisuus sekä esteettömyys ovat vahvasti mukana.
Tänä päivänä festivaalit eivät vain noudata kestäviä käytäntöjä, vaan ne myös pyrkivät kouluttamaan osallistujia kestävästä elämäntavasta ja tarjoavat foorumin ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille. Kestävä kehitys on tullut olennaiseksi osaksi tapahtumien suunnittelua ja toteutusta, ja se voi myös houkutella yhä useampia osallistujia, jotka haluavat osallistua vastuullisiin ja tietoisesti järjestettyihin tapahtumiin.
Huomioitavaa:
Kestävä kehitys on nykyään tärkeässä roolissa myös brändin rakentamisessa. Yhä useammat kuluttajat odottavat, että yritykset toimivat vastuullisesti ja ovat osa ratkaisua ympäristöongelmiin. Brändien on otettava kantaa ilmastonmuutokseen, kestävään kulutukseen ja sosiaaliseen vastuuseen.
Kestävä kehitys ei ole enää pelkkä osa brändin imagoa; se on sen kulmakivi. Brändit tekevät nykyään konkreettisia sitoumuksia ympäristön suojelemiseksi, hiilijalanjälkensä pienentämiseksi ja reilujen työolosuhteiden edistämiseksi. Nämä toimet eivät olle pelkkiä markkinointivaltteja, vaan ne heijastuivat brändin liiketoimintaan ja tulokseen.
Tapaus apuna kesän 2024 festivaaleilla
Ennen kuin sovit tai varaat brändillesi kumppanipaikkoja ensi vuoden festivaaleille, ota yhteys meihin ja katsotaan yhdessä voisimmeko omalla osaamisellamme tehdä festivaalitoteutuksestanne ainutlaatuisen. Kehittämällä ja toteuttamalla kestäviä tapahtumakonsepteja varmistamme sen, että asiakkaidemme brändit saavat festivaaleilla ansaitsemansa näkyvyyden.
Vuosien varrella olemme kerryttäneet valtavan tietopankin jo olemassa olevista kestävän kehityksen ratkaisuista sekä toimintamalleista, kuten esimerkiksi uusiokäytettävistä tapahtumarakenteista. Osana vastuullisuustyötämme, kaikki alihankkijamme ovat velvoitettuja allekirjoittamaan Tapauksen Code of Conductin.
Code of Conductin ohessa Tapaus on sitoutunut UN Global Compact -aloitteeseen, joka pyrkii edistämään ihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristöön ja korruption torjuntaan liittyviä tavoitteita. Lisäksi pyrimme kompensoimaan jokaisen toteuttamamme tapahtuman hiilijalanjäljen kumppanimme Atmozin kautta.
Vastuullisuus on kiinteä osa myös Liwlig Groupin kulttuuria ja tästä osoituksena on yritysten vastuullisuutta globaalisti arvioivan Ecovandiksen pronssimitali työstämme kestävän kehityksen parissa.
Krista Snabb
Executive Producer, B2C Sustainability Manager
Referenssit: Referenssi maailmalta: Planet Suvilahti, Helsinki
Planet Suvilahti ilmaistapahtumaa on tehty taiteiden yönä vuodesta 2014. Tapahtuman luoja ja tuottaja Ossi Kajas kertoo, että tapahtuman tavoitteena on aina olla kaikille ilmainen ja sinne on saanut tulla esiintymää kuka vain hyvin matalalla kynnyksellä. Planet Suvilahtea järjestää Suvilahden vuokralaisista koostuva Suvilahtelaiset RY, jonka tavoitteena on edistää Suvilahden kulttuurikeskustoimintaa ja säilyttää se kaikille saavutettavana tapahtumapaikkana. Ossi kertoo, että tapahtuman ideana on luoda “Planetaarisia kokemuksia ilman raketin kerosiinin käryä.”.
Ossi kertoo myös, että Planet Suvilahdelle ei tehdä mitään kertakäyttöistä mainosmateriaalia. Tapahtuman banderollin on maalannut graffititaiteilija jo kertaalleen käytetyille mainosbanderolleille, ja niissä ei lue vuosilukua taikka päivämäärää. Tällä tavalla samaa banderollia voidaan käyttää joka vuosi. Tapahtumien tekninen toteutus pyritään tekemään tilojen omaa tekniikkaa hyödyntämällä, täydennystä toki vuokrataan tarpeen mukaan.
Planet Suvilahti on tapahtuma kaikenikäisille, alkuillasta lapsiperheet pääsevät tutustumaan taiteeseen, yöllä tanssitaan musiikin tahtiin pimenevässä illassa. Planet Suvilahti tarjoaa myös monikulttuurista ohjelmaa, tänä vuonna aina japanilaisesta teeseremoniasta warehouse reiveihin, ja sirkus esityksistä elävään musiikkiin. Lopuksi Ossi iloitsee, että “Meidän tapahtuma oli niin kestävä, että jengi jopa keräsi omat roskansa, tölkkinsä ja pullonsa pois mennessään.”.
Tapauksen referenssi: Hippo-Hiihto 2023
TAPAUS sai kunnian olla järjestämässä yhteistyössä OP Uusimaan kanssa Hippo-hiihto tapahtumaa Olympiastadionilla maaliskuussa 2023. Hippo-hiihto on kaikkien rakastama hiihtotapahtuma, joka tänä vuonna oli osana Olympiastadionilla tapahtumaa Helsinki Ski Weeksiä.
Hippo-hiihto on erinomainen esimerkki kestävän kehityksen tapahtumasta.
Hippo-hiihto toteutettiin Helsinki Ski Weeksillä, joten siellä oli infra valmiina. Lava, tekniikka, aidat, WC tilat sekä kahviot olivat jo kaikki valmiiksi olemassa hippoja varten. Kaikki brändimateriaalit ovat kestävän kehityksen mukaiset: hiihtäjien numeroliivit, valokuvausseinä, banderollit sekä Hippo maskotit ovat käytössä myös muissa Hippo -tapahtumissa ympäri Suomen. Tänä vuonna Hippo-hiihdon diplomeita ei enää printattu, mutta sen sai toki hakea netistä halutessaan. Näin säästettiin valtava määrä paperia. Tapauksen tapahtumahenkilöstöllä oli tapahtuman aikana tarjolla kasvisruokaa, ja pillimehujen sijasta pikkuhiihtäjille tarjottiin kuumaa mehua kierrätettävistä hippomukeista. Perheitä ohjeistettiin saapumaan paikalle julkisilla kulkuneuvoilla ja lisäksi Hippo-hiihdon hiilijalanjälki on kompensoitu Tapauksen kumppanin Atmozin kautta.
Hyödynnetäänkö opettavaista sisältöä seuraavassa brändikokemuksessanne?
