Viisi kuluttajakohtaamisen trendiä festarikesältä 2019

Suomen suurimmat festarit ovat paikka, jossa pääsee kokemaan sekä musiikin että markkinoinnin ja kuluttajakohtaamisten uusimmat vaikutteet. Vastaava tuottajamme Mira Lassenius on aiheen superasiantuntija, sillä hän toteutti kesällä 2019 tiiminsä kanssa 38 kuluttajakohtaamista 12 eri festareilla, 13 eri brändille.

Kun suunnittelet vuoden 2020 kuluttajakohtaamisia, niin poimi tästä korvan taakse Miran viisi trendihavaintoa kesän 2019 festareilta:

 

1. Elämyksellisyys

Festareilla kuluttajille pitää luoda brändin mukaista kokemuslisäarvoa. Erityisesti nuorten kohderyhmien tapahtumissa lisäarvo syntyy ilmaisesta tuotteesta, sateensuojasta, bajamajojen upgreidauksesta tai festarialueelle pääsyn helpottamisesta ja/tai nopeuttamisesta. Festarielämykset myös monimuotoistuvat, mikä  saa brändit aktivoitumaan oman toimialansa ulkopuolelle – tarjoamaan esimerkiksi kulttuuritekoja, ekotoimenpiteitä sekä pelejä. Brändien kuluttajakohtaamiset heijastavat entistä enemmän festariorganisaatioiden luovaa visiota. Yritykset muokkaavat toteutuspintojaan kokonaisuuteen sopivaksi, irrallisten toteutustönöjen sijaan.

2. Kokonaisvaltaiset, brändikohtaiset markkinointikonseptit

Aistiviidakon voittajat ovat niitä, jotka luottavat kuluttajakohtaamisen kokonaisvaltaisuuteen. Pelkkä kentällä seisova rakenne ei tavoita kävijöitä ilman monikanavaisuuden taituruutta. Brändit pystyvät tähän harvoin yksin, sillä todellinen vaikuttavuus syntyy symbioottisesta yhteistyössä tapahtumaorganisaation sekä luovan ja toteuttavan, monikanavaisesti ajattelevan tapahtumatuotantotoimiston kanssa. 

3. Vähemmän VIP-kokemuksia, enemmän kaikille vai päinvastoin?

Suomessa festivaalijärjestäjien enemmän kaikille -toivetta on toteutettu jo pitkään. Ulkomailla taas brändit luovat ja tarjoavat kuluttajille entistä enemmän eri asteisia VIP-kokemuksia, joiden lähtökohtana on parantaa festariolosuhteita sekä kasvattaa festivaalin liikevaihtoa parempikatteisilla lippupaketeilla. Nähtäväksi jää, omaksuvatko myös suomalaiset brändit tämän toimintamallin jo kesällä 2020 vai pysymmekö kansanläheisinä myös tulevaisuudessa.

4. Luovuus ja rakenteiden kierrätys 

Kestävä kehitys ei koske vain materiaaleja. Kun tapahtumatuotanto muuttuu asiakkuudesta kestäväksi kumppanuudeksi, pystytään kuluttajakohtaamispisteiden rakenteita yhdistämään luovasti uusiin konsepteihin toistamatta itseään. Ympärivuotisella rakennekierrätyksellä saadaan tapahtumien jätekuormitusta laskettua voimakkaasti – brändin näyttämättä kalustevuokraamon katalogilta. Rakenteiden raakamateriaalit sekä uudelleenkäytettävyys vaatii suunnittelijalta väkevää kuluttajaturvallisuusosaamista. Pyrimme suunnittelemaan rakenteita, joiden elinikä on vähintään 3 vuotta ja materiaalit kierrätettäviä.

5. Data ja kuluttajakustomointi

Data, jota saadaan uusista maksujärjestelmistä (sirut, kasvomaksu- ja mobiilisovellukset) mahdollistavat kuluttajakäyttäytymisen profiloinnin sekä entistä tehokkaamman brändijalkautuksen kohdentamisen. Tapahtuman aikainen kuluttajaohjaaminen mm. lokalisoidulla reaaliaikaisilla push-ilmoituksilla on rantutunut myös suomalaisille festareille. Paikallisesti kohdennettu markkinointi sekä mobiilitoiminnot ovat tulevaisuuden työkaluja tapahtuman aikaiseen brändimuistikuvan voimistamiseen. Sosiaalisen median storyalustat tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden keskustella kokemuksistaan tai sijainnistaan tapahtuman aikana, toimien brändin sanansaattajina ilman pakotettua brändihashtagin käyttöä, kunhan me vain luomme some-jaolle tarpeeksi mielenkiintoisen ympäristön

Copyright © 2019 TAPAUS