Tapauksen Account Director Jaakko Huovila: Havainnot virtuaalitapahtumista

Olen teknologia-nörtti; menin kananlihalle nähdessäni ensimmäisen kerran Boston Dynamicsin Atlas robotin hyppäävän voltin takaperin – puhumattakaan hetkestä kun Tesla Roadster aloitti ikuisen matkansa avaruudessa.

Totaalisen liikuttumisen puolestaan aiheuttavat hetket tapahtumissamme, joissa teknologia yhdistetään inhimillisyyteen tai tunteisiin; osaksi elämystä, jossa ihmiset kohtaavat. Kyseessä voi olla ihmisen ja robotin täysin synkronoitu tanssi, joissa heidän välillään näyttää olevan vahva tunneside. Tai tekoäly, joka emännöi tapahtuman interaktiossa ihmisjuontajan kanssa läpitunkevan pehmeällä äänellään leikkisästi piikitellen.  

Virtuaalitapahtumat – muutos tekemiseen

Kun tapahtumat siirtyivät maaliskuusta alkaen kertarysäyksellä verkkoon; elämyksen kehykset kutistettiin käytännössä Kaapelitehtaan hallista läppärin ruudun kokoisiksi. 

Luonteelleni uskollisena kartoitin innostuneena spektaakelimaisimmat teknologiset toteutusvaihtoehdot taatakseni vaikuttavuuden asiakkaidemme tapahtumissa.

Hyvin pian kuitenkin oivalsin, että 0,05m2 kokoista läppärin ruutua ei ole tarkoituskaan laajentaa 3148 m2 ja 15 metriä korkeaksi Merikaapelihalliksi.

Vaikka virtuaalitapahtuma välittyy vieraalle teknologian avulla, ja ehkä juuri siksi, sen keskiössä ovat verkkoyhteyden lähetyspäässä tapahtuva hyvin suunniteltu sisältö, joka innostaa, kiinnostaa ja koskettaa vierasta.

Jaakon TOP 5+1 havainnot virtuaalitapahtumista:

    1. Interaktiivisuus ja tilannetaju: Kaikkein tärkeintä on suhteuttaa interaktio kohderyhmään ja tilanteeseen. Virtuaalisessa kokkikoulussa on välttämätöntä pystyä kommunikoimaan kokin kanssa, mutta pakotettu väliaikatanssi introverteille insinööreille kääntyy hetkessä itseään vastaan.
    2. Tunnelma: Vieras saadaan keskittymään ja sitoutumaan virtuaalitapahtumaan parhaimmillaan jopa intensiivisemmin kuin live-tapahtumaan; tärkeintä on luoda odotusarvo viestimällä tapahtumasta ennakkoon tai toimittamalla koteihin tunnelmaa sekä odotuksia nostattavaa materiaalia.   
    3. Kohderyhmää kiinnostava sisältö: Virtuaalitapahtumissa kiinnostava sisältö korostuu entisestään. Varmin tapa napakympin saavuttamiseen on kysyä asiasta kohderyhmältä etukäteen – niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin.
    4. Kohderyhmän laajentaminen: Esimerkkinä henkilöstötapahtumat; aiemmin niitä vietettiin yrityksen henkilöstön kesken – nyt myös puolisot ja lapset osallistuvat innolla yhdessä kokkikouluihin ja aamujoogiin. 
    5. “Uudet” teknologiat: Kohtaamisten siirtyminen virtuaaliseen ympäristöön on rohkaissut yrityksiä kokeilemaan uusia teknologioita; näyttelytilat ovat siirtyneet virtuaaliseen 3D-ympäristöön, jossa kuluttaja voi tutustua uuteen automalliin renkaita potkien tai sisälle istuen – vain uuden auton tuoksu jää uupumaan. Kokouksiin ja tapahtumiin osallistuminen VR-lasien avulla on myös tullut lähemmäs arkipäivää teknologian huiman viimeaikaisen kehityksen myötä – sanomattakin selvää, että odotan tätä innolla.

+ DON’T PANIC! – kuten yllä kuvailin; olin itsekin panikoinnin partaalla ympäröivän maailman äkillisessä muutoksessa. Kuin missä tahansa hallitsemattomassa tilanteessa; ryntäily aiheuttaa vain enemmän vahinkoa. Virtuaalitapahtumaa suunnitellessa pätevät täysin samat lainalaisuudet kuin minkä tahansa business casen kohdalla; kaiken keskiössä on tavoite – perimmäinen syy kohtaamisen järjestämiselle. Kun tavoite on kirkkaana mielessä; tapahtuman toteutustapa löydetään yhdessä huomattavasti helpommin. Jos paniikin tunne kuitenkin uhkaa – käynnistä Starmanin näkymä ruudullesi (https://www.youtube.com/watch?v=aBr2kKAHN6M) ja keskity viestiin: DON’T PANIC!

 

Jaakko Huovila

Account Director, TAPAUS

jaakko.huovila@tapaus.fi

Copyright © 2020 TAPAUS